lambda

[Kankku]

eli mitä eroja on jaajakaistalla ja tavallisella lampdalla.
entäs jos hankkii vaikka tollaisen http://www.biltema.fi/osteri/osteri....2&kategoria=49 biltsu herkku mittarin niin minkä lambadan tollasen päähän tökkää?
ei tajuu näistä mitään

[mikkoimp]

laajakaistalla uskaltaa jo konetta säätää, normi lambaada on vain suuntaa antava ja hitaasti reagoiva. norni tuohon bilteeman perään...

[UAZtatu]

Eikö kannattaisi panostaa kerralla FMI seosmittariin, jos haluaa kapeakaista lambdan, siinä mittari johon voi luottaa...Tilaa suoraan FMI:ltä niin saat halvemmalla kuin muilta jälleenmyyjiltä...

Laajakaista on paras vaihtoehto...

Noilla muutaman kympin halpis mittareilla ei tee oikeasti mitään...

[Kankku]

Alkuperäinen kirjoittaja LaukkuRyssä

Eikö kannattaisi panostaa kerralla FMI seosmittariin, jos haluaa kapeakaista lambdan, siinä mittari johon voi luottaa...Tilaa suoraan FMI:ltä niin saat halvemmalla kuin muilta jälleenmyyjiltä...

Laajakaista on paras vaihtoehto...

Noilla muutaman kympin halpis mittareilla ei tee oikeasti mitään...

pitää hiukka valoittaa tarkoitus perää
eli mun "nerokas" idea on turbottaa tollane 500cc mönkkäri ja säädöt olisi tarkoitus ajaa penkissä kohdalleen missä on kaikki laajakaista härpäkkeet paikalla
toi mittari tulisi ainoastaan varmistamaan ettei kajahda kesken lumen ajon liian laihalle.

[UAZtatu]

Alkuperäinen kirjoittaja Kankku

pitää hiukka valoittaa tarkoitus perää
eli mun "nerokas" idea on turbottaa tollane 500cc mönkkäri ja säädöt olisi tarkoitus ajaa penkissä kohdalleen missä on kaikki laajakaista härpäkkeet paikalla
toi mittari tulisi ainoastaan varmistamaan ettei kajahda kesken lumen ajon liian laihalle.

Kyllä tuollaisella varmaan jotenkin näkee ettei mene liian laihalle, mutta silti itse panoistaisin FMI kapeakaista mittariin





Tuossa perus tietoa Seosmittareista, LAINATTU FREETECHNICSIN SIVUILTA:

"Seosmittareista eli lambdamittareista hiukan lisäinfoa.
Seosmittari on pätevä laite nähdä miten ajossa seokset on kohdallaan. Kaasarikoneessa ja ruiskukoneessa. Turbolla tai ilman. Vakiosta kisakoneeseen. Reagoivat samantien, käytännössä täysin viiveettä . Eivät ole parhaimmillaan tyhjäkäyntipäästöjen mittaamisen paikallaan. Ovat parhaimmillaan ajossa ja rasituksessa. Oikeissa käyttöolosuhteissa.


On tavallista ja laajakaistaa. Laajakaista ratkaiseva etu on se että siitä on mahdolista ottaa arvoa talteen tietsikalle. Voit siis jälkikäteen tutkia missä seokset meni. Laajakaista on paikallaan silloin kun muutenkin leikitään tietokoneen kanssa, eli Motecit, Hestecit, jne. Kaikissa muissa "tavallinen" lambda on normaali lähtökohta. Tavallisen mittarin kanssa olet oman muistin varassa. Joskus varsinkin kilpa-autoissa on tavallisen apuna käytetty myös nauhoittavaa kameraa..


Myös lukeman tarkkuudessa on eroa. Tavallinen on varsin tarkka keskialueella, Siinä oikean seossuhteen ympärillä. Mitä kauemmas oikeasta seoksesta mennään, sitä enemmän näytössä on virhettä. Toki tavallisissakin mittareissa korjataan anturin tekemää virhettä reuna-alueilla, mutta virhettä jää. Yleensä mittarit äärireunoissa liioittelevat virhettä. Jos siis haluat tietää mahdollisimman tarkasti oikean lukeman myös silloin kun seos on täysin pielessä, hanki laajakaista. Tavallinenkin on tuskallisen tarkka. Käytännössä tavallisen mittarin kanssa saa olla aika tyytyväinen itseensä silloin kun läpi kiihdytyksen seokset on jatkuvasti vihreällä alueella FMI mittareissa. Jos itse osaa ja jaksaa hakea säädöt mittarin mukaan kohdalleen, ei tavallisen mittarin jälkeen tehopenkissä bensapuolta juuri sen paremmaksi saada. Sytkä ja nokan ajoitus ym jää tietty penkissä katsottavaksi.


FMI:n mittarissa ledrivi on tehty tehokäyrän muotoon. Vasemmalta alkaa liian laiha punainen seos jolloin tehokäyrä on alhaalla. Tehot nousee kun mennään oranssilla taloudellisimman 1.0 kohdan ohi, kohti tehokkainta vihreää aluetta ja 0.9 lukemaa. Tehokäyrä kääntyy laskuun 0.85 paikkeilla kun seos menee liian rikkaalle ja punaiselle alueelle. Käytännössä siis tätä mittaria käyttäessa riittää pitkälle kun katsotaan missa värissä mennään. Kun säädöt alkaa löytymään tarkemmin voidaan ottaa tavoitteeksi autosta ja toiveista riippuen esim 2 vihreää täyskiihdytyksessä ja viimeinen oranssi pintakaasulla taloudellisuuden toivossa. Monet kaasarikoneet kyllä köhii vastaan jo taloudellisella oranssilla alueella. Älä laita säätöjä väkisin liian laihalle. Sopiva on parempi. Näistä näkee hyvin myös sen rajan jolloin tungetaan liikaa bensaa koneelle ja hukataan sekä tehoa että käytöstä.


Kylmä vai kuuma anturi ? Tavallisessa mittarissa on vielä eroa antureissakin. Perusmalli on yhden johdon kylmä anturi. Anturin pitää saavuttaa kohtuullinen lämpötila ennen kuin se alkaa toimimaan. Kylmällä anturilla se tarkoittaa käytännössä muutaman sadan metrin ajoa, Viimeistään kilometrin tai kahden kohdalla anturi on saavuttanut toimintalämpötilansa ja alkaa näyttämään lukemaa. Tätä ennen näyttö pysyy tapissa. Kylmälläkin anturilla pakokaasut lämmittävät anturin paljon nopeammin kuin kone ehtii kunnolla lämmetä. Mittari on siis tällä halpis-anturillakin hyvissä ajoin käyttövalmis, ennen kuin kone on saavuttanut normaalin käyttö- ja testilämpönsä. Lämpimässä anturissa on erikseen lämpövastus, joka lämmittää anturin nopeammin käyttölämpöön. Jos siis kylmäkäyntipiirin käyttäytyminen kiinnostaa, tai yleensä seokset kylmällä koneella, on lämmin anturi oikea valinta. Lämpimässä on toinenkin etu kylmään anturiin verrattuna. Lämpimään anturiin tulee mallista riippuen 3 tai 4 johtoa, ja yksi niistä on maadoitus. Kylmään yhden johdon anturiin ei maadoitusta tule, vaan se maadoittaa pakosarjan kautta. Jos maadoitus ei ole kunnollinen voi lukemakin olla pielessä. Jos siis vähänkin epäilyttää, voi pakosarjaan vetää erikseen maadoitusjohdon.


Anturin etäisyys kannesta. Yleensä anturi kannattaa sijoittaa heti kollektorin jälkeen. Kun siis pakosarjan haarat on yhtyneet. Ihan hyvin voi V-8 koneesta mitata vain toisen puoliskon lukemia, tai boxeri nelkusta vain kahta pyttyä. Jos bensansyöttöpuoli on synkassa ja samoilla palikoilla, on lukema molemmin puolin sama. Anturia ei voi viedä pakoputken loppupäähän koska anturi tarvitsee kohtuullisen pakokaasun lämpötilan toimiakseen. Anturi voi olla hyvin lähelläkin kantta. Monissa jenkki v-8 koneissa anturi on 10cm kannesta."

[sisua45]

Mulla on tuo FMI 1.4. Se on pieni, ja sopii hyvin kojetauluun. Lambda on neljällä johdolla, eli lämmitetty. Se antaa tietoa todella nopeasti, näkee hyvin kylmän koneen sielun elämää.

Suosittelen lämpimästi.

[leivinuuni]

Ite laitoin ton Innovaten LC-1 kilkkeet tojotaa ja blingbling mittari selkää, ni jo rupes tulosta syntymää...

[Krisse]

Miten toi FMI poikkeaa autokuakeista ja muista kapeakaistalambdoista/mittareista?

Aikanaan kun Megasquirttia laitettiin nii aluksi oli tavallinen lambda (+mittari) ja hierottiin ja hierottiin ja pääasiassa se valo paloi joko suht keskellä tai vielä yleisemmin jommassa kummassa ääripäässä, mutta sitten kun pistettiin laajakaista kiinni nii kyllä säätöhommat helpottu siihen malliin että kerran kotkasta haminaan ja takaisin niin oli normaaliajon kartat jo tosi hyvässä tikissä.

Ja saatiin me laajakaistaa käyttäen tyhjäkäyntipäästötkin ihan hetkessä nippanappa hyväksyttävästä tosi hyviin.

[Patu925]

Ääni FMI 1.4 lle. Siitä yksinkertaisesta syystä että se toimii. Autokauke ja piltema ovat teinipoikamaista virittelyä varten.

[UAZtatu]

^^^ Vastaus tulikin jo edeltä,
Lisäksi FMI on helppolukuisempi, siinä on kerrottu lambda arvot ja ledit on tehokäyrän muodossa... Ja muutenkaan halvalla ei saa hyvää

[Kankku]

kyllä toi "pylväs näyttö "vaikuttaa helppolukuiselta
ja niille joilla pysyy juotos kolvi kädessä niin tossa vois olla huokeampi vaihtoehto FMI:lle
http://www.siipicossu.com/seosmittari.htm

ja leivinuuni pistä se blingbling mittari sitten kattoon ettei hörppää vettä kun kuitenkin upotat sen laitteen johonki 200pst rastille

mulle tarjottin tollasta itse rakennettua mittaria erittäin sopivasti, joten tuo tulee näillänäkymin mönkkäriin
varmistamaan ettei huumassa riko moottoria kun liippailee pihalla lumiauran kanssa

ja sitten pakollinen kuva kyllä se sinne mahtuu