KJ90 ja KJ95 tavaratilan pituus

[RoJu]

Osaako kukaan kertoa, mikä on KJ90 ja 95 tavaratilan pituus takapenkkien ollessa käytössä.

Sitä tällä haen, että jos pätkämalli tulisi mulle ainoaksi autoksi, niin selviääkö sillä perheen kuljetustarpeista. RJ:ssä tavaratilan lattialla on n. 40 cm pituutta, eli ei juuri mitään.

t. Make & RJ

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja RoJu

Osaako kukaan kertoa, mikä on KJ90 ja 95 tavaratilan pituus takapenkkien ollessa käytössä.

Sitä tällä haen, että jos pätkämalli tulisi mulle ainoaksi autoksi, niin selviääkö sillä perheen kuljetustarpeista. RJ:ssä tavaratilan lattialla on n. 40 cm pituutta, eli ei juuri mitään.

t. Make & RJ

Taitaa olla jotain 65 cm syvä tuossa KJ90:ssä. Just sopii Brion lastenvaunut purkamatta kyytiin poikittain syvyyden puolesta. Eli ei sinne kummoisia sovi, mutta jotain kuitenkin.

95:ssähän on tilaa vaikka huru mykket (reilun metrin syvä), jos ei ole 8-paikkainen versio.

[RoJu]

Kiitos Matti !

Kerrottakoon tässä, että mulla on hirviä autokuume. Vanhan uskollisen matkajuhdan mittarissa alkaa olla 700 tkm (timmissä kunnossa toki vielä), ja tekisi mieleni toteuttaa jo 20 vuotta vanha haave maasturista. Onhan mulla tuo RJ harrastusautona, mutta sillä harrastaminen on tähän asti painottunut lähinnä ruuvaamiseen. Ajattelin, että jos myisi nuo museokapineet pois ja ostaisi yhden tuoreemman joka tien kulkijan tilalle.

No saapa nähä, malttaako vanhasta vielä luopua. Siitä on tullu perheenjäsen.

Mobile.de:ssä näkyy olevan Cruisereita pilvin pimein. Täytyypä selvitellä, miten verottaja niitä kohtelee.

t. Make & RJ

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja RoJu

Mobile.de:ssä näkyy olevan Cruisereita pilvin pimein. Täytyypä selvitellä, miten verottaja niitä kohtelee.

t. Make & RJ

Joo, sieltähän mäkin tän bongasin. Rahanarvoinen vinkki: pakettiautona kannattaa sitten verottaa, joko huoltoautona (jos et kaipaa takapenkkiä) tai kaksikäyttöautona. CO2-päästöt kun hipoo kolmeasataa...

[Matias]

Mikäs se tollanen kaksikäyttöauto on? Enpäs ole koskaan kuullutkaan.

[heimali]

Alkuperäinen kirjoittaja Matias

Mikäs se tollanen kaksikäyttöauto on? Enpäs ole koskaan kuullutkaan.

Esim.farmari tai maasturi jossa on alkuperäiset istuimet - ns."pehmeät penkit" - kaikille matkustajille, mutta rekisteröity pakettiautoksi.
Virallinen määritelmä löytynee aken sivuilta, jos viitsii kuuklettaa.

[Rölli]

ja dieselvero henkilöauton mukaan.

[RoJu]

Lipsuu vähän otsikosta, mutta...

Kattelin noita pykäliä netistä, mutten hoksannut mitään eroavaisuutta kohtelussa kaksikäyttöisen ja henkilöauton välillä ainakaan verotuken osalta (autovero, käyttömaksu, riisselivero). Liekö vakuutuksissa eroa?

Aiemmin lienee ollut jotain eroa alv-maksuissa yrityskäytössä, mutta sekin on korjattu.

t. Make & RJ

[HJ60]

Lainattu tuolta http://www.ake.fi/AKE/Verotus/Ajoneu...ajotavalla.htm

"Ympäristöystävällisyys tavoitteena

EU:n tavoitteena on pudottaa uusien autojen hiilidioksidipäästöt vuosikymmenen loppuun mennessä 140 g/km. Vuoteen 2012 mennessä tuon hiilidioksidipäästöjen pitäisi olla tippunut 120 g/km.

On esitetty, että auton valmistajan ilmoittama hiilidioksidipäästö (CO2) vaikuttaisi henkilöautojen ajoneuvoveron perusveron määrään. Parin viime vuoden aikana on tutkittu ajoneuvoveronalaisten henkilöautojen rekisteritietoja. Sieltä löytyviä tietoja ja niiden käytettävyyttä on analysoitu.

Ympäristöperusteisen ajoneuvoveron perusajatuksena on alusta asti ollut mallin yksinkertaisuus ja selkeys. Lisäksi on ollut tärkeää luoda tekniikkariippumaton malli, joka ei aseta bensa-, diesel- tai hybridiautoja toisiaan parempaan asemaan pelkästään käytettyjen teknisten ratkaisujen perusteella.

Ympäristöpohjaisessa henkilöautojen ajoneuvoveron perusverossa hintahaitari olisi 20 – 600 euron välillä. Keskivertoisen perheauton perusverossa ei tapahtuisi dramaattista muutosta. 180 g/km:llä hiilidioksidia päästävän henkilöauton perusvero vastaisi nykyistä noin 130 euron vuosittaista määrää. Yli 70 prosenttia autoista sijoittuu päästövälille 140-200 g/km:llä, jossa veron hintahaitari olisi 79 – 157 euroa.

AKE tulee jatkossakin kehittämään järjestelmiensä palvelukykyä yhteistyössä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaniensa kanssa. Tällä hetkellä painopiste on ympäristöperusteisen vuotuisen verotuksen käyttöönottamisessa.

Lisätietoja asiasta löydät AKEn internet-sivujen ympäristöosiosta."

Eli koskee halnkilöautoa, ei (kaksikäyttö)pakettiautoa.

[Matias]

Elikkä näistä meitin vanhoista raaskoista joiden vaihtoarvo pyörii siinä tuhannen euron kahta puolta joutuu kohta maksamaan tuon 600 eukkoa vuodessa kun päästeleevät peräpäästään 300-400 g/km noita hiilidioksiineja. Siihen päälle tietty lisäksi se tiisselivero, niin onpas taas hauskaa!

[RoJu]

Mitenköhän käyttömaksu mahtaa määräytyä kaksineuvoisten osalta? Meneekö se painon mukaan vai onko se varmuuden vuoksi aina tapissa ?

t. Make & RJ

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja HJ60

Eli koskee halnkilöautoa, ei (kaksikäyttö)pakettiautoa.

Valitettavasti koskee myös kaksikäyttöpakettiautoa, mutta ei tavallista pakua tai huoltoautoa.

"Lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kaksikäyttöautosta (N1-luokka) määrätään perusveroa samoin perustein kuin henkilöautosta (M1-luokka)."

Alkuperäinen kirjoittaja RoJu

Lipsuu vähän otsikosta, mutta...

Kattelin noita pykäliä netistä, mutten hoksannut mitään eroavaisuutta kohtelussa kaksikäyttöisen ja henkilöauton välillä ainakaan verotuken osalta (autovero, käyttömaksu, riisselivero). Liekö vakuutuksissa eroa?

Aiemmin lienee ollut jotain eroa alv-maksuissa yrityskäytössä, mutta sekin on korjattu.

t. Make & RJ

Vakuutuksissa säästää yleensä vähäsen, eipä sillä muuta eroa ole. Paitsi tietty se että ei saa ajaa kuin 80 tai 100 km/h (jos ABS+airbag). Mutta tuodessa tosiaan edullisempi vaihtoehto, koska kokonaismassa on yleensä sen verran reilu että veroprossa kohoaa yli 30, ja toinen etu että lasketaan aina myös vastaavan uuden hinnasta verotusarvo ikävähennyksin. Tätä ei henkilöautoissa tehdä.

[HJ60]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Valitettavasti koskee myös kaksikäyttöpakettiautoa, mutta ei tavallista pakua tai huoltoautoa.

Mites nää vanhat lankkupenkkihojot (ana tpp57/arva 63)?

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja HJ60

Mites nää vanhat lankkupenkkihojot (ana tpp57/arva 63)?

Halvalla verolla mennään jatkossakin.

[RoJu]

Noniin, nyt on pihassa 2002 mallin KJ95. Hieno peli ajella muuten, mutta voimansiirrossa on jossain melekonen välys, joka kolahtaa ikävästi vaihtaessa, vaikka miten hienosti yrittäisi vaihdetta vaihtaa. Tämä lienee kuitenkin ominaisuus, joka kuuluu asiaan ? Vai on joku tyypillinen paikka, johon välystä kertyy? Kartaanin nivelissä ei tunnut klappia, eikä etunapojen booreissa.

Melekonen rapisija tuo D4D, kunnes lämpiää.

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja RoJu

Noniin, nyt on pihassa 2002 mallin KJ95. Hieno peli ajella muuten, mutta voimansiirrossa on jossain melekonen välys, joka kolahtaa ikävästi vaihtaessa, vaikka miten hienosti yrittäisi vaihdetta vaihtaa. Tämä lienee kuitenkin ominaisuus, joka kuuluu asiaan ? Vai on joku tyypillinen paikka, johon välystä kertyy? Kartaanin nivelissä ei tunnut klappia, eikä etunapojen booreissa.

Melekonen rapisija tuo D4D, kunnes lämpiää.

Ei kai sen kolahtaa pitäisi, ainakaan ittellä ei oo mitään tuntuvaa. Jonkun verranhan siinä tyhjää on, mutta ei kolahtavaksi asti.

Miten lie jakolodjun kettinki, olisko virunut?

Mulla oli 120 000 ajetussa saksantuontipelissä KDJ 95 etuperän kardaaninlaakerit paskana.
Ei oikeestaan kolahdellut, mutta piti inhottavaa kahinaa.
Väljyys oli jo aiheuttanut yhden hampaan katkeamisen perävälityksestä. Remontti makso noin 3000.

Kannattaa tarkistaa se kardaani että heiluuko.

Lisään vielä että mulla on automaatti, niin ei toi kolahtelu ehkä tuu samallailla esiin.
Ja vuosimalli on mullakin 2002.

No jep,

Kartaanin nivelissä tahi etuperän murikan laakereissa ei käsipelillä ainakaan tunnu välyksiä. Mutta kun kartaanaeista auton alla maaten käsin pyörittelee eestaas, niin etukartaanissa on paljon enemmän tyhjää kuin takana. Missä se välys siis oikein piilee, täytyyhän sitä olla molemmissa päissä kartaania, että se voi liikkua, siis etuperässä ja jakoloodassa.

Onko tuossa jakolaatikon ketjussa jokin kiristyssysteemi vai venyykö se vain vaihtokuntoon? Paha homma? Ilmeisesti jonninlainen välys tuossa aina pakostakin on.

Onko tässä mallissa taipumusta etunapojen booripalojen väljistymiseen kuten oli HJ:ssa? Ainakin ne ovat hieman erilaiset (=kalliimmat ja hankalammat vaihtaa).

Mitään epäilyttäviä ääniä ei kuulu kolausta lukuunottamatta. Autolla on ajettu pari sataa tuhatta. Voi olla, että pitäisi vaan opetella vaihtamaan tällä.

t. RoJu

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Onko tuossa jakolaatikon ketjussa jokin kiristyssysteemi vai venyykö se vain vaihtokuntoon? Paha homma? Ilmeisesti jonninlainen välys tuossa aina pakostakin on.

Onko tässä mallissa taipumusta etunapojen booripalojen väljistymiseen kuten oli HJ:ssa? Ainakin ne ovat hieman erilaiset (=kalliimmat ja hankalammat vaihtaa).


t. RoJu

Mulla etukartaania saa lonksuteltua vapaasti vajaan sentin laatikonpuoleisen pölysuojapellin (vai mikä lie) päältä katottuna.

Jakolaatikon kettingissä ei taida olla mitään kiristimiä, uskoisin sen olevan pitkälti samanlainen kuin tämä (VF4B): http://www.purefjcruiser.com/docs/20...bly/021003.pdf

Tässä kuva livenä: Eli kettinki kuuluu olla himpun löysällä, eli etuvedon kardaanissa kuuluu olla ainakin laatikon puolelta himpun löysää.

[RoJu]

No hep,

En ole kerennyt tässä välissä asiaan perehtyä, mutta nyt nostin toisen etupyörän ilmaan ja siitä eestaas pyöritellen pystyin aika hyvin paikantamaan eri välykset:

Etunavan booreissa en pystynyt havaitsemaan välystä, kuten en myöskään vetonivelissä.

Etuperässä on pieni asiaankuuluva välys.

Kartaanin nivelissä ei tuntunut klappia.

Etukartaanin takapäässä kun on se laippa, jonka halkaisija on n. 10 cm (tätäkö Matti tarkoitit), niin sen kehältä mitaten kartaani pääsee liikkumaan tyhjää laatikossa n. 2.5 cm. Mun mielestä se näyttää paljolta. Takakartaanissa vastaava klappia on muutama milli, en tosin kokeillut takapyörä ilmassa.

Kokeilin sitten laittaa keskitasauspyörästön lukkoon, jolloin klappi pieneni noin puoleen.

Muuten miellyttävä auto on jotensakin vittumainen ajaa, kun vaihtamiseen pitää keskittyä kohtuuttomasti. Kolaus on varsin selvä ja epämiellyttävä. Uskoisin, että vaikka kettinkissä olisi kuinka paljon välystä, niin ei se oietessaan kolahda ("pojoing"), vaan jotain muuta (-kin) siellä on. Vai onko tämä normaalia? Olen kyllä ymmärtänyt paikallisen tojota-kauppiaankin puheista, että jonkinlainen klappi kuuluu asiaan.

Äkkiseltään näyttäisi tuosta kuvasta, että ketjun ja keskitasauspyörästön saa tutkittua/korjattua jakista irrottamatta. Miten lie?

Keskitasauspyörästönhän täytyy pyöriä tuossa kuvassa oikeanpuoleisen akselin päällä. En kyllä pysty järkeilemään, että miten se siinä toimii. Tuon keskitasaupyörästön saa varmaan rikki ajamalla asfaltilla se päällä, tai vaikka ajamalla auton jarrudynamometrille, niinkuin paikallinen katsastusmies olisi välttämättä halunnut tehdä.

Onko Matilla tai jollain muulla mielikuvaa kustannustasosta ketjun ja joittenkin pikkurattaiden vaihdolle?

t. Make

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja RoJu

Äkkiseltään näyttäisi tuosta kuvasta, että ketjun ja keskitasauspyörästön saa tutkittua/korjattua jakista irrottamatta. Miten lie?

Keskitasauspyörästönhän täytyy pyöriä tuossa kuvassa oikeanpuoleisen akselin päällä. En kyllä pysty järkeilemään, että miten se siinä toimii. Tuon keskitasaupyörästön saa varmaan rikki ajamalla asfaltilla se päällä, tai vaikka ajamalla auton jarrudynamometrille, niinkuin paikallinen katsastusmies olisi välttämättä halunnut tehdä.

Onko Matilla tai jollain muulla mielikuvaa kustannustasosta ketjun ja joittenkin pikkurattaiden vaihdolle?

t. Make

Enpä tiedä millasta on yrittää avata jakista paikallaan ollessa... voihan se onnistuakin.

Keskitasauspyörästö on planeettavaihde. Sehän pyörii omia aikojaan koko ajan ajellessa, eli auton voi ajaa surutta myös jarrudynamometrille (olisit voinut antaa katsastusmiehen ajaa ). Keskilukko jos on päällä niin sitten ei ole syytä ajella asfaltilla eikä tietenkään dynamolle.

Ei hajua hinnoista, oletettavasti tyyriitä. Tuolta saa vähän vihiä hinnoista: http://www.toyodiy.com/parts/p_E_199...MNTW_3610.html , nuo tosin kannattaa toisinaan kertoa x2 niin saa saman mitä paikallinen Toyota-diileri pyytää ovh:na.