Bankkumersu

[MKLa]

Hienosti liikkuu, aavistuksen ei-niin-kuljettajaystävällisessäpaikassa tuo vaihdepaaka.

[Jjurva]

Alkuperäinen kirjoittaja MKLa

Hienosti liikkuu, aavistuksen ei-niin-kuljettajaystävällisessäpaikassa tuo vaihdepaaka.

Jos tarkotit tuota manuaalilaatikon keppiä niin sitä ei onneksi tarvii kovin ussein käyttää, valitaan siittä vaan "noppeusalue". Automaatin hallintalaitteet tullee taas paremmalle paikalle kuhan saa vivuston tehtyä.

[Jjurva]

Tämä saanu hetken seistä mutta ny pääsin viikoloppuna alottellee putken tekua. Jostai oo lukenu että solomu putkesa tois lissää tehua niin tein tuommosen alun siihen.


Putke alaku on 2" ja joustopala ja vaimennin 2,5" nii piti tehä prässisä tuommonen kartio putkeen.

[Juh@H]

Alkuperäinen kirjoittaja Jjurva

Ja sitten vähän hytille perustusta.


Minkähän vahavusta peltiä on alunperin tuo telan yläpuolella oleva pelti, siis ohjaamon lattia? Onko epelillä siitä tietoa?

Moro,

Minkälainen rakenne sulla on tuossa telan kiristyksessä?
Näyttää fiksun näköseltä eikä sellaselta perinteiseltä kierretankoviritykseltä.

t:Juha

[Jjurva]

No tuoki on vähä semmonen kierretankoviritys. Runkoputken pääsä näkyvästä mutterista lähtee 30mm trapetsikierretanko palkin sisään. Palkin sisällä on kelkka johon hitsattu mutteri. Runkopalkkiin on alalaitaan jyrsitty hahlo josa kulukee pultit millä kiristinpyörän tuki on kiinni palkin sisällä kulukevasa kelekasa. Näitä pultteja pittää löysätä niin tuosta mutterista pyörittämällä kiristinpyörä liikkuu ja sitten taas pultit tiukalle nii lukittuu paikalleen.

Toivottavasti ymmärsit selityksen. Kuvia siittä en nyt äkkiä löytäny konneelta.

[Juh@H]

Moro,

Pari viikkoa sitten käytiin kans telat hakemassa.

Selitys kiristyssysteemistä oli varsin ymmärrettävä. Tästä ja rakenteen toimivuudesta johtuen taidan kopioida kiristysysteemin omaan telavekottimeeni.

t:Juha

[Jjurva]

Hytin runko alakaa olla pystysä. Seuraavaksi pellittämmään tuo.



Yläkulmat taivutin 3mm pellistä, ei oo heti koko koppi rytysä jos vähän puutavasten kallistellee, tai puu konetta vasten.



Kaveri heitti vähän osia takavaunun varustelluun. Nuihin pitäs terät vaihtaa pienempiin.



Toi kans pari isohkua hydraulipumppua. Misähän ne vois oulusa testauttaa että misä kunnosa? Eli huoltaako oulusa joku nuita hydraulivehkeitä?

Sitten tuosta dana20 voimanulosotosta, onko kokemusta miten kestävä? Ja nyt siinä lähtö taaksepäin mutta voiko vaihtaa lähdön eteenpäin?

Ja jatketaan vielä tyhymien kysymysten sarjaa mutta mitä on nuo mersun automaatin L ja S asennot kepisä?

[Tomppaa_]

L=Low (hidas eli käytännössä pakkoykkönen) S=Sport (kierrättää konetta korkeammalle ennen vaihtoa).

[Jjurva]

Eipä oo malttanu hyttiä pellittää ku pitäny karsintapäätä rakentaa.

[Jjurva]

Keulan pellittäminen aloitettu. Vähän häikästynneitä kuvia.



Akku ja päävirtakatkaisin löysi paikkansa.

[risukärsä]

samaa näköä kuin hirvas vanajassa

[Jjurva]

Keulaa pellitetty ja lähivalot löytänee paikkasa.



Kaveri teki karsintapään syöttörullien laakeri/moottoripesät.

[sisua45]

Onneksi olkoon tuosta keula ilmeestä. Näyttää vähän vanhalta jeep gladiatorilta? Joka tapauksessa komea keula. Jäähdyttimen eteen vaaka rivoitus, olisko hieno..?

Monesti nämä tela-härvelit on pellitetty kantti kertaa kantti laatikoilla. Kyllähän nekin toimii, mutta ovat helevetin rumia.

Tuosta karsintapäästä en ymärrä mitään, mutta materiaalivahvuudet näyttää tarkkaan harkituilta. Ei ole turhia lattaraudan pätkiä näkyvissä.

[Jjurva]

Jeepin keulaa tuohon on tosiaan yritetty hakia. Keskiossaa tullee rimotus, mutta siihen tullee vielä päälle reikälevy suojaamaan syyläriä.

Ku yrittää tehä kerralla kestävää eikä mistään mittää ymmärrä nii tahtoo tulla ehkä turhanki järiää.

[young n dum]

Alkuperäinen kirjoittaja Jjurva

Ku yrittää tehä kerralla kestävää eikä mistään mittää ymmärrä nii tahtoo tulla ehkä turhanki järiää.

oikein!

meneeks viel pitkään et saahaa koe ajo viteota? melkee tekis miel ehjätä tuo mein tela mopedi ku tätä rojektia selailee

[tjl]

Alkuperäinen kirjoittaja young n dum

oikein!

meneeks viel pitkään et saahaa koe ajo viteota? melkee tekis miel ehjätä tuo mein tela mopedi ku tätä rojektia selailee

kaverini motto kuuluu aina: "tekninen tietämättömyys lisää ainevahvuutta"

[Jjurva]

No kunhan tullee vähän lunta nii luppaa käyä kuvvaamasa ajopätkää. Eipä tällä oo oikeen isommin tullu ajeltua vielä.

[Goat]

Lueskelin läpi keskustelun ja tuli muutama asia, joita haluaisin kommentoida.

Epeli kertoi telojen päälläpysymisongelmasta kuormattuna. BV202:n max kuorma on 800 kg -1200 kg riippuen lähteestä ja ajoympäristöstä (tiekäytössä n. 1000 - 1200 kg ja maastossa 800-1000 kg). Telat ja telaston rakenne on suunniteltu toimimaan em. kuormalla, jos kuormaa on 2300 kg + nosturi yli 500 kg on max kuorma ylitetty melko reilusti. En tarkasti tunne BV202:n telojen poikittaisjäykisteiden rakennetta, mutta luulisin niiden olevan terästankoja. Ajettaessa "ylikuormilla" epätasaisessa maastossa tulee poikittaisjäykisteihin helposti taipumia, jotka johtavat myöhemmin jäykisteiden katkeamiseen. Yksi katkennut poikittaisjäykiste ei vielä aiheuta suuria ongelmia, mutta koska se ei kanna kuormaa riittävästi alkaa viereiset tangot "saamaan kipeätä" ja hetken kuluttua on useampi tanko poikki peräkkäin. Tällöin telan päälläpysyminen heikkenee oleellisesti, sillä telapyörä pääsee "kiipeämään" ohjaushampaan yli helposti kun sivuttaiskuorma on riittävä (sivukallistuma tai ohjausvoimat).

Edellä mainittu oli Nasuissa isona ongelmana Puolustusvoimissa 90-luvulla johtaen telojen vaurioitumiseen ja hylkyyn muutaman tuhannen ajokm jälkeen. BV202 ja 206:ssa on tosin metalliset ohjaushampaat, joiden kitka on selvästi pienempi kuin Nasun kumisen ohjaushampaan (kitka siis telapyörän pintaa vasten). BV206:ssa ei ollut läheskään samanlaisia ongelmia kuin Nasuissa. LIsäksi BV202:ssa ilmatäytteiset telapyörät eivät ole niin kovakouraisia telalle kuin Nasun ja BV206:n umpimuovi / -metalliset telapyörät. Toisaalta Nasussa ja BV206:ssa on enemmän telapyöriä kuin BV202:ssa (BV202 1 kpl per akseli kun Nasussa ja BV206:ssa on kaksi).

Se mitä yritän sanoa on se, että ymmärtäkää ko. rakenteen rajoitukset, ettette riko telastoja liian suurilla kuormilla. Tähän samaan kuuluu myös ohjausvoimien suuruus eli jos lisätään reilusti ohjaussylinterien voimaa, käy se myös telojen ja telapyörien päälle. Kun voimaa on riittävästi vaunut kyllä kääntyy, mutta telat eivät. BV202:n teloja ei kai enää kukaan valmista uusia, eli niillä on selvittävä mitä löytyy maailmalta. Ko. ajoneuvoillahan ei sitten enää tee mitään kun ei ole ehjiä teloja.

Edellä mainittu perustuu kokemukseen, jonka hankin 90-luvulla toimiessani Nasun telakehitysprojektissa vetäjänä PV:n puolesta. Jos en muuta silloin oppinut niin sen, että telaka:n tärkein komponentti on sen tela.

Toinen asia mitä tuli mieleen on projektit, joissa ei ole ollenkaan takavaunua. Eli ajoneuvot joiden ohjaus on tarkoitus hoitaa jarrulla. Silloin kun näin tehdään joudutaan aina "luistattamaan" teloja maastoon nähden, tämä aiheuttaa teloihin sekä telastoon (akselistoon) todella suuria kuormituksia. Runko-ohjattujen tela-ajoneuvojen ideahan on se, ettei teloja jouduta luistattamaan, jolloin telat pysyvät paremmin pehmeän pinnan päällä rikkomatta sitä. Lisäksi runkoniven "tasapainottaa" ajoneuvon kulkua suurien korkeuserojen yli.

Toivon, ettei kukaan nyt ymmärrä tätä väärin, tarkoitukseni ei ole arvostella kenenkään projekteja eikä kehua omaa tietämystä, vaan tuoda muutamia teknisiä seikkoja esille. On hienoa nähdä näinkin suuria projekteja hyvin toteutettuna kuin Epelillä ja Jjurvalla.

Itsellänikin on 2 kpl BV202 ambulanssiversiota, jotka ajattelin jättää etuvaunun koriltaan alkuperäiseksi (ambulanssiversiossa on isot etuvaunun ovet ja 12V sähköt) ja rakentaa takavaunun yläosan uusiksi.

[Jjurva]

No täytyy myöntää ettei telan rungon kestävyyttä oo tullu mietittyä. Mulla tämä ei tuu kantamaan kuormaa niin jospa ne kestäs. Lähinnä mietityttää miten kestää pieniä teräviä kantoja. Reijittyykö telat samantien? Onko tästä kokemusta?

Teloja ei tosiaan taieta ennää valamistaa mutta keminmaasta niitä löytyy vielä satoja? Ja hyvä kuntosia. On tarkotus hakia varatelat sieltä ja säilyä ne hyvin niin eiköhän tämmösesä harrastekäytösä kahella telaparilla pärjää pitkään. Ja sen jäläkeen tehhää ite vaikka rautatelat

[kivinen]

Alkuperäinen kirjoittaja Goat

Edellä mainittu perustuu kokemukseen, jonka hankin 90-luvulla toimiessani Nasun telakehitysprojektissa vetäjänä PV:n puolesta. Jos en muuta silloin oppinut niin sen, että telaka:n tärkein komponentti on sen tela.

Toinen asia mitä tuli mieleen on projektit, joissa ei ole ollenkaan takavaunua. Eli ajoneuvot joiden ohjaus on tarkoitus hoitaa jarrulla. Silloin kun näin tehdään joudutaan aina "luistattamaan" teloja maastoon nähden, tämä aiheuttaa teloihin sekä telastoon (akselistoon) todella suuria kuormituksia. Runko-ohjattujen tela-ajoneuvojen ideahan on se, ettei teloja jouduta luistattamaan, jolloin telat pysyvät paremmin pehmeän pinnan päällä rikkomatta sitä. Lisäksi runkoniven "tasapainottaa" ajoneuvon kulkua suurien korkeuserojen yli.

Itsellänikin on 2 kpl BV202 ambulanssiversiota, jotka ajattelin jättää etuvaunun koriltaan alkuperäiseksi (ambulanssiversiossa on isot etuvaunun ovet ja 12V sähköt) ja rakentaa takavaunun yläosan uusiksi.

Nyt on pakko lainata vähän Jjurvan topiccia ja alkaa kyselemään.

Noita liukuohjattuja laitteita on tietenkin rakennettu noista BV:n telaosista, mutta onhan niitä sillä samalla idealla tehty muutenkin aikojen alusta asti. Tokihan yhtään kehittyneistä laitteista löytyy kaksoistasauspyörästöt, jolloin kääntyvyys ei perustu vain jarrutukseen.

Tuohon telan sivuttaiskuormitukseen varmaan suurimpana vaikuttaa halutun käännöksen jyrkkyys, mutta jarruohjatuissa suurimpia ongelmia on juuri kääntyvyys? Repimällä toisen puolen jarrusauvaa laitteet lähinnä kaartaa? Toisen suurena tekijänä lienee laitteiden paino. Nuo joiden rakennusta olen seurannut ja youtubesta katellut ainakin vaikuttaa järjestäen olevan huomattavan keveitä laitteita.

Sen uskon helposti, että BV:n telat ei ole tarkoitettu jarruohjattuihin, ainakin minun mielestäni ne ovat varsin "pehmeän" oloisia verrattuna vaikkapa kumitelaisen kaivinkoneen vastaaviin.

Missäpäin Tuusulaa nuo ambulanssai BV:t mahtaa majailla? Sijaintitiedon voi laittaa yksityisviestinä, jos ei halua julkisesti huudella.

[Goat]

Terve Jjurva,

Kyllä ne normaalikäyttöä kestää varmaankin paljon paremmin Nasun telat. Siksi vaan halusin muistuttaa, kun teette mahdottomasti töitä vaunujen eteen, ettei sitten tule ns. yksinkertaisissa asioissa perustavaa laatua olevia ongelmia. Itsellä kun on tekninen koulutus (DI ajoneuvotekniikka) ja 30 vuoden työtausta raskasta kalustosta, jos ei muuta ole oppinut niin pelkäämään kohtia missä voi mennä pieleen.

Teloissa ei muistaakseni ole ollut mainittavia ongelmia pistoja vastaan, ainakaan silloin kun pysytään lähellä suunnittelupainoja. Nämäajoneuvothan on alunperin tarkoittettu pehmeillä liikkumista varten, ei metsäkoneiksi. Eikös ne Territ sun muut "Harmitrakit" harvennuskoneetkin kärsineet telaongelmista. Telan runko-ongelmat olivat tosi pahoja Nasun kohdalla, muistelen telakustannusten olleen noin 10 mk/km 90-luvun alussa (tela maksoi silloin muistaakseni 25000 mk / kpl ja 4 tarvittiin). Sittemmin Sisu-Defence muutti telat sisävetoteloiksi (Camoplast Kanada), joten tämänhetkistä tilannetta en tiedä kun olen ollut enemmänkin laadunvarmistushommissa.

Nythän tulee myyntiin bensa Nasuja PV:ltä, ilmeisesti 3,5 l Rover koneisia (uudemmat 3,9 l Rover V8). Viimeiset olivat 6,2 GM dieselillä. En kyllä suosittelisi hankkimaan, varaosahuolto voipi olla hankala !

Muistelen sinun jossain vaiheessa sinun kysyneen BV202:n nivelen rajoittimien tarkoitusta. Niiden tarkoitus on rajoittaa nivelen pystyliikettä ja vaimentaa ääripäissä. Nasussa on erillisellä sylinterillä varustettu vaimennin sylinteri vaakasuorassa (vie tolkuttomasti tilaa). Sylinterin tarkoitus on rajoittaa nivelen liikkeet ja vaimentaa vaunujen välistä liikettä (vaimennus ei kuitenkaan toimi Nasussa kun liikenopeudet ovat normaalikäytössä liian pieniä => suunnitteluvirhe). Suunnittelin Defencelle niveleen iskarit (Koni), joista tehtiin proto. Ajeltiin sillä sen aikaisen suunnittelupäällikön kanssa, hyvin toimi (ainakin paremmin kuin alkuperäinen). Ei hakannut kovemmilla nopeuksilla kuten alkuperäinen. Testauksen pojat ajoivat sitä sitten "aaltoradalla" niin perusteellisesti, että takavaunun iskarin yläpää repesi vaunusta irti .

Niin sitten siitä niven kääntökulmasta piti sanoman: Varokaapas, ettei mene liian suureksi => murrosnivelet antautuu kun vaunu on käännettynä ja polkaisette kaasua. Alunperin todennäköisesti kääntökulman maksimi on nivelien sanelema juttu eli nivelien max. kulma rajoittaa. Lisäksi etuvaunu ja takavaunu voivat ottaa kiinni toisiinsa korin yläreunoista (jos taka-vaunuun tulee kori) kun mennään sopivan ojan yli ja samalla käännetään.

Sittemminhän Hämeenlinnan piste muuttui Patriaksi ja tela-ajoneuvojen rakentaminen lopetettiin ja keskityttiin pyöräajoneuvoihin (Pasi ja AMV).

Jos on jotain missä voin olla apuna, niin kysykää, autan mielelläni.

[Goat]

Terve,

Mulla on Destian entinen varikko omistuksessa Keski-Suomessa ja kalusto on siellä. Alunperin olen Tuusulasta, asuin 4 vuotta Keski-Suomessa,mutta muutin loppukesästä takaisin tähän Nahkelantien varteen.

[Goat]

Oheisena pari kuvaa lansseista. Joo toisen väri on kamala, joku svenssoni oli maalannut sen tommoseksi, hain sen Kalixista.

Toinen tuli Suomesta,siinä etuperä rikki ja etutelat pois pakoiltaan.

[Jjurva]

Karsintapään syöttörullien varret ja moottoripesät hepattu kasaan. Reaktiotanko tulee kulkemaan runkoputken läpi. Nyt vaan väliaikasesti tuosa päällä että sai liikkeet koittaa.

Kuvat summeita ku kännykällä niitä räpsin ja linssi vähän himmiä.





Oikeassa laidassa näkyy sylinterin kiinnittyskorvakko joka puristaa rullat puuta vasten. Rungon puoleinen kiinnitys tekemättä vielä.

[Jjurva]

Tännää tuli ajeltua konneella. Vähä maastotestejä. Ei palijoo ojat tai lumi piättele. Ei vaa ollu kameraa että ois saanu kuvia eli videota. No niitä tullee myöhemmin.

Syöttörullien navat löyty levyn sisältä.

Taas näitä surkeita kännykkäkuvia.