Kytkimen shimmaus

[Arppa]

Auto on volvo c303. Kone on vwD24TIC kevysesti viritetty. Vauhtipyörä on D24koneen oma, paineasetelma on 740turbodieselvollen ja levy on 300tdt mersun. Vaihdelaatikot on c306volvon kuoriin tehdyt spesiaalit,mutta niillä ei tässä tapauksessa ole merkitystä. 1000km sekalaista ajoa, pääasiassa maastoa ja kytkin luistaa ison puolen vaihteilla 3-5 kun tyhjäkäynniltä polkasee kaasun kerralla pohjaan. Sen tiiän että kytkimet shimmataan silloin kun ne ei ole tehtaan bolt on paketteja. Kytkin on shimmattu 1.5mm paineasetelmaa ulos päin ja tosiaan alussa piti, nyt luistaa. 1,5mm shimmauksen sain 740TD volvon ja 300tdt mersun levyjen paksuuden erotuksesta.
Joten Stetson-Harrison metodilla mittailemaan sitten. Eli vauhtipyörä pöydälle ja sinne levy paikalleen ja asetelma päälle. Sopiva renkula sitten asetelmaa reunoilta painamaan ja pitkä pultti läpi vauhtipyörän, levyn ja asetelman(vauhtipyörän vastapuolella tietenkin toinen rinkula vastakappaleena). Sitten pulttia kirimään momenttiavaimella ja yllätys. Kovin kiristys momentti tulee kun asetelman ja vauhtipyörän välissä 2,4mm rako. Ero momentissa verrattuna siihen että asetelman ja vauhtipyörän rako on tuon 1,5mm on yli 20%.
Kysymys1: Onko lautasjousi paineasetelmat oikeasti näin nuukia tuon kiristyksen eli shimmauksen kanssa että 0,9mm voisi hukata rapiat 20% paineasetelman maksimipuristusvoimasta? Vai onko mittaustapa niin huikean epätieteellinen, että se ei kerro yhtään mitään!
Kysymys2: Onko massatuotantopaineastelmissa kuinka suuria heittoja keskenään, vai voisiko luottaa siihen että ne on tehtaan jäljiltä samoissa säädöissä. Sen tiiän että ne hiporalli kytkimet mitataan jokainen tehtaalla erikseen ja niissä on säätökortit matkassa. Tosin hipokytkin mun volvoon maksaa 4,2 kertaa enemmän kuin massatuotantoversio, joten ei haluaisi heti sitä olla tilaamassa jos sittenkin pärjää normaaliasetelmalla.

[valtatie]

On sillä shimmauksella vaikutusta. Henkilövaaka ja pullotunkki on hyviä mittalaitteita em. hommassa.

[Arppa]

Alkuperäinen kirjoittaja valtatie

On sillä shimmauksella vaikutusta. Henkilövaaka ja pullotunkki on hyviä mittalaitteita em. hommassa.

Jos nyt vähän enemmän kerrot kuinka henkilövaakaa voi käyttää kytkimen shimmauksessa. Vai meinaatko että olen lihonut niin paljon, että ei kytkin enää pidä kun on läskiä kuskin penkillä.

[pee]

lukases tuo:

http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=59126

[Arppa]

Alkuperäinen kirjoittaja pee

lukases tuo:

http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=59126

Jes. Kiitos!
Tosin tuo käpälistä/kynsistä, tai no siis siitä osasta asetelman painaminen mistä painelaakeri painaa asetelmaa ei pystynyt ainakaan mun tapauksessa mittaamaa. Nimittäin silloin kun käpälistä painaen kuorma oli suurin oli lautasjousi jo nyrjähtänyt eli kytkin luisti kun suurin puristusvoima oli hukassa. Mutta siinä rajoilla kun käpälien vastus alkaa kasvamaan näyttäs löytyvän suurin puristusvoima. Shimmaan tuon kytkimen tuohon 2.4mm ja katotaan kuin käy.
Koitin selvitellä noita paineasetelman puristusvoimia ja mulle väitetään että normitapauksissa ne 5000-8000N ja speliaaleissa laidasta lukien yli 10KN. Eli tuosta vaan 0 pois perästä niin tiedetään missä kiloissa liikutaan. Ja tuo puristusvoima siis tosiaan asetelman ja vauhtipyörän välissä eli tiukkaan se kytkinlevypainetaan. Hurjilta vaan tuntuu nuo lukemat, kun ajattelee millaisilla hengettömillä pulteilla paineasetelma on kiinni. Tosin käpälistä painaenkin ollaan jossain 200Kg lukemissa, että kyllä tuo voi pitää paikkansakin.
Eli jos tähän mittakalun turaa niin sitten sen pitää olla jokin tiukka penkki johon saa kytkinpaketin kiinni ja sitten kunnon vehkeet millä paineasetelmaa voi painaa portaattomasti kasaan ja sitten mittari joka mittaa voiman jolla painetaan. Sieltä ne lukemat sitten löytyisi kun painevoimaa vertaa siihen rakoon joka jää astelman ja vauhtipyörän väliin. Vaan ei ole mulla mahkuja tuommosiin mittariviristyksiin tähän hätään, joten mennään fiilispohjalta.
Eli hommat taas hanskassa, noin niinku suurinpiirtein. Semmonenkin vielä selvisi että normisti kytkinpaketit on säädetty silleen, että kun levy on kulunut muutammia millin kymppejä niin asetelman voima kasvaa kompensoimaan huonontunutta kitkakerrointa eli kyllä nämä astelmat on shimmattava parin millin kympin tarkkuuteen. Paikallinen rallimies kertoi myös esimerkin sintterilevystä, että samalla asetelmalla saadaan parempi pito mitä vähempi lapoja levyssä. Perusteluna se, että pienempi pinta-ala ja sama painevoima=suurempi puristusvoima. Kitkaan ei pinta-alalla ole vaikutusta, mutta tietenkin mitä isompi kytkin, sitä kauempaa kehältä akselin keskeltä ajateltuna vääntö, joten siksi suuremmat kytkimet välittää paremmin vääntöä ja niissä on sitä kulumisvaraakin enemmän . Insinöörit, kommentteja!?