Hotellissa aateltiin nukkua pitkään ja syödä aamupala hartaasti, joten sovittiin tapaaminen autojen luo vasta kymmeneks aamulla. Vähän ennen kymmentä korviin kantautui tieto, että pätkiksestä on karannu kokonaan U-pultti etulehtijousen kiinnityksestä. Rakennettiin pro-hipo-osa hotellin takapihalla Jarin jerrytelineen kiinnityspulteista ja lattaraudan pätkästä. Hitsikoneesta sulahti suutin, eikä sattunu varasuutinta mukaan, joten hitsaaminen meni hieman hankalaks. Saatiin jonkinlainen palikka kuitenki aikaan ja jatkettiin matkaa. Sevastopolista poistuessa letka hajos ympäri kaupunkia kaikkien navigaattoreiden opastaessa eri reittejä. Saatiin sit letka taas kasaan kaupungin ulkopuolella huoltsikalla. Vähän aikaa meni ihan hienosti, kunnes tiukemmassa jarrutuksessa tuo 32min takuun omaava osa pätkiksestä hajosi. Ajeltiin jonkin aikaa kunnes tien vierestä löytyi korjaamon näköisiä rakennuksia, jossa kyläsepät rakenteli kunnollisen U-pultin. Muut jatkettiin matkaa ja etsittiin leiripaikka vielä valoisan aikaan, kun pätkis oli pajalla. Lienevät tehneet siihen ilma-alustan ja asentaneet turbon samalla, tiiä näistä...Olikos se muuten tämä sama pemont -päivä, kun pajerosta repesi vaihelaatikon kiinnikerauta rungosta irti? Se korjattiin näppärästi kuormaliinoilla. Peltojen keskeltä löytyi taas erinomainen metsälämpäre ja ensimmäistä kertaa reissulla lämmitettiin kaminakin! Sai vähän kamppeita kuivateltuu. Päivän saldoksi tuli 320km ja oli selvää, että jos kauimmaiset haluaa ehtiä sunnuntaina kotiin, niin joudutaan ajamaan vähän reilummin pari päivää.
Torstaina ajettiinkin ihan kohtalainen siivu suoria teitä. Kievin läpi suhautettiin kätevästi ja taas letka hajosi. Näissä tilanteissa huomattiin, että olisi kätevä kun kaikilla olisi sellaset LA-vehkeet joilla kuuluu vähän kauemmakskin. Aina kuitenki löydettiin toisemme. Meiltä taisi revetä alkupäivän töyssyteillä jossain välissä ohjausiskari, ei vaikuttanu mihinkään mitenkään, korjattiin kuormaliinalla. Viimeinen n. 200km venäjän rajalle oli täysin tasaista, suoraa pikitietä. Meinasi käydä jo silmä luppasemaan, kun katsoi kartasta että seuraava loiva kaarre on joskus 40km tms päästä. Raja ylitettiin taas ongelmitta ja aamuyöstä ajeltiin hieman kauemmaksi rajalta autoyöpymisleiriin. Kilometrejä ozissa 900, mutta todellisuudessa vissiin vähän enempi, kun ajettiin yölläkin vielä jonkin matkaa.
Perjantaina herätessä hieman yllätti, että oltiin parkkeerattu lähestulkoon jonkun takapihalle. Aamulla paikallinen ajeli hevoskärryillä ohi. Ei sitä pimeässä aina huomaa ihan kaikkee. Perjantaina ajeltiin smolenskin läpi pskovin alueelle valkovenäjän rajaa seuraillen. Suoritimme taas yöpymisen autoissa, koska se oli jo todettu helpoksi tavaksi. Varsinkin kun on lunta ja joka paikassa kosteaa. Kilometrejä 670, josta osa on todellisuudessa ajettu edellisenä päivänä.
Valkovenäjän rajalta ajeltiin Suomeen aikalailla yhtäsoittoa, kiertäen toki Pietari toiselta puolelta rantareittiä myöten. Lauantaina oltiin illalla viimesetkin rajasta yli jotain kaheksan kieppeillä? Kilometrejä Joensuuhun tuli 920.
Tulevia reissujakin hahmoteltiin taas jo valmiiks. Loppukesästä on mahdollista, että mentäs käymään välillä pohjoisessa. Murmansk, hiipinä-tunturit...
Mutta minkäslaiseen reissuun tämä kuva vois liittyä?
