Lukiofysiikalla kitkavoima on aina sama riippumatta pintapaineesta, jolloin kitkavoima kasvaa rajatta painon kasvaessa. Eli edes ajoneuvon paino ei vaikuta, samanlaisilla renkailla 1000 kg ja 2000 kg ajoneuvot pysähtyy samalla matkalla.
Todellisessa elämässä kumin ja alustan vuorovaikutus on hyvin monimutkainen ilmiö, jota on hankala tutkia laboratoriossa. Siksipä rengastestejä tehdään käytännössä oikeilla renkailla ja ajoneuvoilla. Muutamia erikoisia lukiofysiikan (eli ns. klassisen kitkateorian) vastaisia ilmiöitä voidaan havaita:
1) Ylipäätään mikään pinta ei ole tasainen, kuten klassinen kitkateoria olettaa. Siksi sopivalla kumiseoksella ja pinnalla voidaan ylittää kitkakerroin yksi. Esim. dragsterit ja formula ykköset. Tai offirengas pehmeässä maastossa.
2) Pintapaineen lisäys kasvattaa tietyissä oloissa kitkavoimaa. Yksi tapa ajatella on, että suurempi paino puristaa rengasta tiiviimmin kovaa alustaa vasten, jolloin "aukot" tasoittuvat. Sitten vielä monimutkaisempi on talvikelin tilanne. Juuri viime talvena oli juttua Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa esitettiin teoria sille, miksi rekkojen renkaat pitävät asvaltilla, jonka päällä on ohut jäinen kerros, yllättävän hyvin. Se johtuu siitä, että suuri pintapaine hajottaa mikrotasolla jäätä lastuiksi.
t. Autoalan DI
Viimeksi muokannut Tilley : 11.08.2016 17:10
Perustelu: Ajatusvirheen korjaus alkuun. On vaikeaa tämä kitka!
|