Minä en usko. Kuulostaa kornilta eikä ole totta, sanoi sen kuka tahansa, sillä niinkuin 007 sanoi, uskominen on sitä että asioita ajatellessa rakentaa ihminen päässään mallin miksi/miten asiat toimii. Ihminen joka on tottunut saamaan vastaukset ja rakentamaan elämänkatsomuksensa uskonnon pohjalta on taipuvainen heti löytämään yhtymäkohdat uskontoonsa, kun taas minun kaltainen taapertaja yrittää löytää selitykseksi luonnontieteiden tarjoamat kehitelmät.
Onko joku menetelmä sitten yhtään sen parempi kuin toinenkaan? Järkevästi ajateltuna sillä ei ole mitään väliä minkälaisten lasien läpi maailmansa näkee jos on tyytyväinen (lue onnellinen) omaan elämäänsä. Se että tarviiko ihmisille sitten tarjota sitä omaa näkökantaansa on taas eri asia ja palattaessa otsikon aiheeseen, ei todellakaan tarvitse erikseen ohjelmia uskonnottomille sillä kukaan ei pakota katsomaan uskonnollisia ohjelmia.
|