Peräkärryistä kysymystä
 

Onko raadilla vahvaa tietoa jarruttomista peräkärryistä joiden rakenne sallii enemmän painoa kuin se 750/825kg??
En halua näihin mun kuskauksiin jarrullista kärryä vaivoiksi, ja Rankulla ei ole vaikeuksia painavammankaan kuorman kanssa.

Takavuosina kaverilla oli joku jarruton kaksiakselikärry joka oli rakenteeltaan identtinen jarrullisen kanssa miinus ne jarrut ja vetopää, noita kaksiakselisia/keinutelikärryjä vähän katellut mutta mistä näistä tietää menemättä paikanpäälle. Toi mun AKU on ollut jo pitkään vähän alamittainen kun puita kuskailee ja sen kaveriksi olisi hinku hankkia joku astetta tymäkämpi jarruton kampe.

Helppo lähtökohta, hitsattu kärry.Unohda niiteillä tai ruuveilla kasatut.
Putkesta valmistettu aisa, ei pokattua peltiä.

Merkkeinä ainakin Kärppä/Majava, Muuli Pro, Respo.

Ei noitakaan silti ole tarkoitettu tonnikuormille, eivät tule kestämään ylikuormia pitkään.
Navat, keinutelit, renkaat porsivat. Iskarit repeilevät irti, pohjavaneriin tulee reikiä. Mutta aikansa menevät.

Respo on ainakin kestänyt, Aku lienee nykyään saman valmistajan, näyttää ja tuntuu myös vankalta

Broidi osti muinoin Tekno-Trailerin 3m pitkän keinuteli kärryn. Eipä siitä huonoa sanottavaa ole. 10v iässä aika normi settiä, eli se vaneri pohja alkoi olla melko heikossa hapessa ja sähköissä oli vähän häikkää. Ois pitänyt pohja uusia ja tehdä sähköt uusiksi. Ei maksa vaivaa. Koska vanhasta paskasta saa niin hyvät rahat ja uusi ei silloin maksanut kovin paljoa. Joten 200€ hintaero jäi uuteen kärryyn kun vanhan hävitti. Mitään järkeä noiden vanhojen pelien hinnoissa. Tuon keinutelin etu oli, että se oli melko tunnoton kuormalle. Lisäksi se ei todellakaan pomppinut. Töyssyisellä tiellä se meni melko vakaasti kokoajan ja siellä uskalsi hyvin kuskaa vaikka lasia.

Tilalle otettiin sitten 1-akselinen tekno-trailer. Sama juttu. 10v iässä se pohja sitten alkoi olla heikossa hapessa ja sähköt ois pitänyt tehdä uusiksi. Ei kannata. Se hävitettiin. Tuo yksiakselinen oli muuten paljon kevyempi vetää perässä, mutta se sitten pomppi. Mitä tekee varmaan kaikki 1-akseliset?

Noilla kummallakin vietiin kyllä reiluja ylikuormia. Tuon yksiakselisen runko vääntyi keskeltä kärryä kun eräs kärryn lainaaja oli laittanut siihen 1500kg painoisen betonihärpäkkeen. Ei kyllä enää sen jälkeen se lainaaja saanut kärryä lainaan. Hieman yllätti, ettei renkaat räjähtänyt siitä sillä kuormalla. 2-akselisella vietiin monta kertaa ylikuormaa ja ei se näkynyt siinä kärryssä mitenkään. Kerran taisi tuo 2-akselinen päätyä ojaan talvella kun väistettiin vastaantulevaa rallisankaria. Siinä vääntyi aisa. Mutta koska se oli pultattu kärry niin se aisan vaihto oli todella helppo nakki, eikä ollut edes kallista.

Mut tuon yksiakselisen korvasi IKH:sta ostettu rosteri peräkärry. Aivan paska kärry. Älä ikinä osta. Siitä pyörän napa irtosi kesken ajon. Ja syynä on se kun kyseisessä kärryssä pitäisi 300km välein kiristää navat. Jota ei kyllä missään kerrottu, mutta kärryn valmistaja kyllä kertoi sen. 300km on aivan naurettava matka. Tuossakin IKH pesi kätensä koko ongelmalta, mutta kärryn valmistaja sitten maksoi uuden navan siihen vaikka takuu ei ollut voimassa. Ihan sama mitä kuormaa siihen laittoi niin alkuperäinen jousitus tuppas menemään ihan pohjaan. Riitti kun kyydissä oli 3 ihmistä niin jousitus oli melkein pohjassa. Vaihdettiin siihen hieman järeämmät jouset alkuperäisten tilalle niin sillä uskalsi viedä kuormaa. Lisäksi melkein uutena sen kärryn pohja piti uusia kun niitit petti ja se vanerilevy alkoi olla irti. Oltuaan 4 viikkoa korjattavana se vaneri vaihdettiin liian pieneen vaneriin. Ennen se vaneri oli ollut ihan reunoissa kiinni. Uusi vaneri jätti reilu sentin tyhjää reunoihin joka suunnassa. Jolla oli taas hieman vaikutusta siihen, että se kärry muuttui ihan rimpulaksi. Mut aivan paska kärry tuollainen IKH rosteri kärry. Älä ikinä osta sellaista. Ainut hyvä asia siinä on, että lokareiden takana on pienet säilytyslaatikot, mihin saa liinoja. Ainut, että niihin on eri avaimet. En tiedä miksi sama avain ei mene niihin? Mut loppupeleissä niitäkin on todella vähän käytetty kun ikinä ei muista kummalle puolelle se avain on. Sanoinko jo, että aivan paska kärry ;) EDIT: Tämä IHK kärry muuten oli ensimmäinen missä oli se reilu 800kg painoraja.

Niin ja nuo kaikki oli aina samankokoisia. Eli 150x300.

Pikkuinen AKU ollut yli 10v, eikä oo viety pelkkiä terveisä. Tuo on käsittääkseni niitattu kärry mutta rakenne on edelleen täysin ehjä. (en varmaan ole kuormittanut sit kuitenkaan tarpeeksi)
Tuo vaan kun kuskailee isohkoja kuormia niin vois olla topakampi kärry, ihan vaikka rekvisiitaksi.
Tommonen kaksiakselinen vois olla just oman mielen rauhoittamiseksi ok ratkaisu.

Sinänsä tuo nykyinen AKU on ihan kelpo kärry mutta nämä puunajot on vähän kovaa hommaa sille. Joku tommonen +3m kärry vois olla passeli niin ei oo turhan iso.

Nii ja tämä AKU ei pompi. Ilmeisen hyvin onnistunut lehtijousi/iskari combo. Toki jostain isosta töyssystä saattaa hypähtää mutta muuten on tosi kiva kärri vedellä perässä, tämänkin takia varmaan saa miettiä seuraajaa/kaveria ettei tule isoja pettymyksiä kun joku rämisevä ja vikuroiva kärry raivostuttaa.

Meillä on ollut joku kärppä (majava) kohta 17v. Ei isommin moitittavaa. Ostettiin rakennushommien alussa, ja oli ensimmäiset viisi vuottaan kohtuu runsaassakin käytössä. Nykyään palvelee klaanissa kolmen talon kimppakärrynä. Pihapiirissä on viety melko rajuja kuormia, maantiellä koitettu pysyä pykälien puitteissa. Kerran kun lipsahti väärinkäsityksen vuoksi noin 800 kg soraa, renkaat ilmoittivat kyllä heti. Ei toki jousissakaan paljon varoja ollut.

Jousissa ei tosiaan ole hurjasti ylikuormavaraa, mutta kärry on vastaavasti asiallinen vetää tyhjänäkin. Aika paljon on sorateillä kuskattu kevyttä soutuvenettä, eikä sekään rymise pahasti. Renkaat päivitin keväällä vähän kantavampiin, vanhoissa oli rungot lopussa. Nyt näyttää renkaatkin kantavuuskuormilla järkeviltä.

Pohjan tuohon joutuu varmaan tekemään parin vuoden sisään. En taida tuota ainakaan toiseen jarruttomaan kärryyn vaihtaa. Sen verran olen tuotteeseen tyytyväinen. Tosin nyt voisi olla enemmän tarvetta jarrulliselle parin tonnin kärrylle.

Mie ostin puolitoista vuotta sitten 1500x3500 Respon yhdellä akselilla. Hyvä on ollut juuri joissa kevyissä ylikuormissa puun ajossa. Kelkkakin sopii kyytiin hienosti, samoin mönkkäri. Sekä vielä kamaa noiden lisäksi ihan kunnolla. Kuomu on hyvä ja korkeat laidat.

Pohjavaneriin kelkan ohjainraudat veti vähän ilkeän jäljen ja 10-v junnukin ajoi kelkan ekaa kertaa kyytiin ajaessaan vauhdilla keulalevyyn, johon tuli nätti lommo.:p Oppi kyllä kerrasta.:D

Teuvalla tehtyihin muuleihin olen ollut tyytyväinen, 900J (1550kg jarrullinen) ollut kohta 15 vuotta ajossa ja aina se on pelannut, edes jarruja ole tarttenu aukoa ku muistaakseni kertaalleen toisen vaijerin herkistelyn takia :o

Ostin ylikuormalla lintattuna, oikaisin akselia ja jäykistin kulmaraudalla. Sen jälkeen kovvaa hanaa vaan :D

Minulla on pieni 180*350 IKH jarrukärry, kuormaa saa sen 1500 kg. Oli halpa uutena, isompikin saisi olla.hyvin on toiminut.

Mul on sellanen keinutelil, vaneri lisälaidoin, kuomul ja jarruil.

Kevyempi kärry useammin vedossa.

Mielestäni tukevampi 1 akselinen kärry olis monessa kätevä. Välil kaivannut hydraulikippikärryä.

Aika paha jos kaatuu siihen katsastukseen joka toinen vuosi.
Mukavampi se on jarrullista tien päällä vetää, kun pysähtyy nätimmin.
Kaksi akselia kantaa enemmän kuin yksi.
Faijan 90-l alun peltinen traveller ei tykännyt tonnin kuormista, mutta käytössä edelleen. On vaan pitänyt pultata ja niitata vahvemmin kasaan ja kuulakytkinkin meni soikeaksi.
Tää koko ajatus tymäkämmästä kärrystä ja suuremmista ylikuormista tien päällä on kovin kummallinen.

X2

Niin on. Perimmäisenä ajatuksena ei ole vedellä mitään ihan älyttömiä kivikuormia tms. Siksi en halua liian isoa kärryä koska nälkä vaan kasvaa syödessä, vuosien varrella kärryn tarve on muotoutunut tiettyyn kuvioon johon tommonen pikkukärry on inan nafti.
Jarrullisessa kärryssä ei ole se katsastus joka häiritsee vaan ne jarrut jotka ovat kuitenkin sökönä tasaisin väliajoin koska käyttö ei ole päivittäistä ja kärry on aina ulkona.

Selittely on aina selittelyä, nykyistä kärryä muutama kymmenen senttiä pidempi laitos tuplapyörillä toimisi hienosti vallitsevaan kuljetustarpeeseen. Lisäpituus auttaisi esim puutavaran kuljetuksessa, tuo 275 jää just ärsyttävän lyhyeksi pitkän tavaran kanssa. Lisääntynyt pyörä/akselimäärä vähentäisi rasituksia, ellei sitten joku tee kärryjä joissa 750/825 kärryssä on jotku riukuakselit jolloin tilanne ei muutu mihinkään?

Eipä noiden jarrujen kanssa paljon tarvitse painia. Anssemssin trailereista olen pariin otteeseen säätänyt jarrut 200 tkm matkalle. 4 eri kärryä kyseessä ja kuormaa vedetty ihan oikeasti.

Muulin venetrailerista ruostui kerran jarrut kiinni ihan omaa tyhmyyttä, ei ehtinyt kaikki vesi lähteä 300 m matkalla ja kärry kuukausitolkulla pihalla.

Turhaa viisastelua varmaan, mutta mielestäni järkevintä on hommata suurin kärry mille tuntuu olevan tarvetta. Ei niitä ole aina pakko täyteen lastata.

Halvempaa on maksaa yhden kärryn maksuja kuin kuuden. Ja vähemmän vie tilaa. Jos nyt perustella pitää.

Mutta - makuasioita.

Itse haluaisin myös tuollaisen isomman jarrullisen kaksiakselisen vajaan kolmetonnisen. Lähinnä juuri puiden ajoon kotitilalta. Tuo nykyinen on Respo on loistava mökkiralliin ja yhden kelkan/mönkkärin/ajettavan ruohonleikkurin ja metsätyötarvikkeiden kuljetukseen. Ei tarvitse kaikkea koettaa autoon pakata kun ajoa on paljon - kärry on perässä kuitenkin joka viikonloppu. Mönkkäriin ei saa kyllä kärryä samalla mukaan, mikä on harmi. Kevyet ylikuormat menee, mutta en minäkään satoja kiloja tuohon liikaa lastaile. Jousituksen pitää toimia. Kotitilalta pitäisi hinailla kopiton Ford 4000 kotiin (160km) ja siihen hommaan pitää vuokrata kunnon kuljetustraileri. Tämä olisi se isoin tarve omalle kärrylle, mutta pelkästään tämän yksittäisen vetotarpeen takia en investoi 3500kg kärriin - ei kestä perse.

Kaksiakselinen kärry on hyvä - entinen vanha kärry oli sellainen, kunnes hyppäsi motarin rampilla koukusta - mutta se on jäykkä käännellä käsin, jos tarvitsee sellaista tehdä esim. tilojen ahtauden takia.

Tuossa omassa Respossa nokkapyörän kiinnitys on perseestä. Keulapainoisella kuormalla käisin työntäessä pyörä voi taittua alle. Se on ainoa huono puoli johon olen toistaiseksi puolentoista vuoden yhteiselon aikana törmännyt tuon kuorman painorajoitteen lisäksi.

Oma kärry seisoo ulkona ja käyttö vähäistä, mut jarruihin ei oo katsastusta varten tarvinnut vielä 12v aikana koskea

2700 kg kokonaismassainen Saris on seissyt taivasalla käytännössä aina. Ostin sen uutena kymmenkunta vuotta sitten. Käyttöä sille on aika harvoin. Jarrujen kanssa ei ole ollut muuta varsinaista huolta kuin pari-kolme talvista liikkellelähtöä, kun 1-2 jarrukengät on olleet jäätyneenä kiinni rumpuihin. Pari kopautusta vasaralla vanteeseen niin irtoavat.

Miten porukalla noi jarrulliset muka menee aina leimasta läpi ihan ilman mitään huoltoja? Yksikään asuntovaunu ei ole mennyt ilman jarruhuoltoa ja niitä sentään tulee aika paljon vedettyä varsinkin kesäisin. Talven ne sitten seisoo toki. Broidilla on traileri, joka pitää jokaiseen leimaa katsoa ne jarrut kuntoon. Aina jäänyt juurikin jarruista kiinni. Kaverin trailerissa täsmälleen sama ongelma. Aina on jarrujen kanssa taistelua leimalla.

Itse viimeksi vaunun kanssa totesin, että vien sen ensin huoltoon jarrujen säätöön ja vasta sitten leimalle niin ei ollut ongelmaa. Eikä tuo säätö maksanut kuin 60e ja säästi uusinta katsastuksen hinnan.

Ja sit taas kun itse noita jarruja alkaa sääteleen niin voi hemmetti kun se menee aina jotenkin perseelleen. Ne kärryjen jarrut toimii jotenkin niin erilailla, ettei ainakaan itse onnistu ikinä siinä säätämisessä. Ja se ongelma yleensä tulee siinä, että ne menee jarrutettaessa lukkoon tai kun peruuttaa niin jarrut menee päälle. Itse todennut, että toi 60e huollolle rahaa siitä, että ne katsoo ne kuntoon ei ole kovin paha. Eipä tule vitutusta.

En minä tiedä miksi se Saris on ollut niin vähävaivainen jarruistaan... ...ehkä se odottaa sopivaa tilaisuutta ja kiireisempää katsastusaika alkaakseen joskus vi*uilemaan kunnolla :p
Vetopään säännöllinen huolto (voitelu) ja ehjät jarruvaijerit vähentävät ongelmia.

Jarrujen säätäminen siinä on ollut helppo homma. Kesä-/talvirenkaita vaihtaessa hoituu tarvittaessa säätökin samalla. Hi-Liftillä sivu kerrallaan ylös, 17 mm avaimella jarrukilven takaa säätää jarrun ensin kiinni ja sitten peruuttaa säätöä auki päin 1/3-1/2 kierroksen verran. Hieman saa säädön jälkeen kahinaa jarrusta kuulua, mutta ei saa varsinaisesti vastustaa pyörän eteenpäin pyörittämistä. Sama säätö kaikkiin neljään jarruun, niin päälle vedetyn seisontajarrun kahvan varsi pitäisi jäädä vähän etukenoon asentoon, eli ettei jöpötä ihan pystyssä.

Mäkin muistan et pappa taisteli hevoskopin kanssa joka katsastuksessa.
Ehkä se sit on vaan ehjät vaijerit ja sopivan vähän vetoa, niin ettei kengät kulu, muttei mikään jumiudukaan.

Ha haa, eipä tarvitse vaijereita murehtia.

Riitti vaan että vaihtoi kolme metriä jarruputkea, hoonasi kaikki sylinterit ja putsasi männät, sorvasi uuden osan mitä mistään ei voi ostaa, ilmasi jarrut aina kun järjestelmä ei vuotanut, sääti, sääti ja vielä pari kertaa sääti kenkiä.

Ja niin vaan tuli leima että pätkähti, toisella näyttö kerralla.

Itselläni on Muuli 1400SL.
Yksi akselinen.
Vuonna 2012 uutena ostin.

Suurimman osan ajasta toki seisoo käyttämättömänä. Mutta on sillä paljon silti vedetty.
Joka vuosi useampi kuorma polttopuuta, reilun kokoisia kuormia.

Ja joskus on ollut soraa, hiekkaa, multaa, jne kyydissä ylikuormaa.
Nämä yleensä ollut lyhyttä siirtoa, pihamaalla kottikärryn korvikkeena, saa tavaran siististi siirrettyä paikasta toiseen.
Mutta on myös pidemmän matkan maantie kuljetustakin ollut ylikuormilla.

Pohjavaneri alkaa olla vaihtokunnossa. Mutta suurin syy varmasti säilytys ulkona säiden armoilla.
Ja alkuperäiset renkaat vaihdoin viime vai toissa kesänä.
Toinen repeytyi kyljestä ja toinen oli jo pahasti murtunut myös.

Ostaessani vertailin paljon eri kärryjä.
Tässä lavan mitat oli suhteellisen isot. Reilu 3 metriä pitkä. Ja muistin varaisesti, olikohan 1.4 metriä leveä?
Kärryn omamassa suhtkot kevyt, kuormalle jää papereissa 560 kg kantavuutta.

Monessa muussa yli 3 metrin pituudella, kantavuus oli immoitettu n. 500 kg molemmin puolin.
Ja varsinkin telikärryt jäi jopa alle 500 kg.
Itse ainakin halusin hyödyntää maksimi laillisen kuorman kantavuudemän.

Ja tuo muuli on kevyt vetää myös isolla kuormalla. Tyhjänä toki montuista pomppii, mutta ei silti pahasti.
Vaimon isä osti joieakin vuosia sitten IKH, yksi akselisen rosteri kärryn. En mallia muista, mutta joku noin 3 metriä siinnäkin pituutta. Tyhjänäkin se on raskas vetää ja kuormalla vielä raskaampi.
Ja kanta vuuttakaan ei tainnut olla, kuin ehkä 490 kg (voin muistaa väärin), kärryn omamassa iso.

Jarrullisten kärryjen jarrujen säätöön kannattaa lukee valmistajan ohjeet.

Yks isompi kärry jota auton kuljetuksiin lainailen. Oli kerran katsastukseen vaihtaneet uudet hilut rumpujen sisään. Vaihdon syy oli loppuun kuluneet kengät, yleensä ei oo kuulemma katsastukseen tarvinnut jarruihin tehdä mitään.
Katsastuksessa ei mitään mainintaa vaihdon jälkeen, hyväksytysti meni läpi.

Mutta kun tasaisella peruutti, joskus onnistui, joskus veti jarrut jumiin.
Alamäkeen kärry meni edellä karkuun, ettei aisaa painanut kasaan. Muttä ylämäkeen ei pystynyt peruuttamaan ollenkaan.

Al-ko omilta sivuilta säätö ohjeet.
Vaijereissa piti olla joku 2-3 cm löysää.
Olivat liian kireälle nyt säädetty.
Kun lähti peruuttamaan, jarrukengät ei rumpujen sisällä päässyt heittään nurin niskoin, kun vaijeri liian kireällä.
Löysättiin ja säädettiin ohjeen mukaan, alkoipa jarrut toimia niin kuin pitää. Eikä ollut iso homma säätää.