Jäähdyttimen siirto taakse?
 

Mites jos ton jäähdyttimen siirtäis taakse, niin selviäiskö siitä vain putkittamalla ja letkuilla? Meinaan, että oma vesipumppu jaksaa siirtää nesteen kauemmaksi ja himpunverran ylemmäs?

Ajatuksia?

Yhdellä tutulla oli joskus isolohko-valiant, siinä oli jäähdytin takana. Katukiihdyttely auto, en muista mitä luokkaa ajoi. Vesipumppuina oli alkuperäinen remmivetoinen koneessa, ja lisänä joku sähköpumppu.

Kun syyläri meni takakompulaan, niin alkoivat lämpöongelmat. Ilmaus proppuja laitettiin joka paikkaan, ja vesiputkien linjaa muutettiin. Water wetteriä ja tislattua vettä koneeseen. Ei auttanut. :mad:

Sitten sähköpumppu lähti pois, ja kas, lämmöt palasivat normaalille tasolle. :) Säköpumppu kierrätti vettä liian nopeasti...?

Ainakin tuossa autossa normi vesipumppu riitti kierrättämään nestettä. Saattoi se olla joku "high volume", tai "heavy duty"-vesipumppu, mutta minun silmään se näytti tavalliselta. Moottori oli kokonaan valurautaa, imusarjaa ja mäntiä lukuun ottamatta.

Parista eri suusta kuultuna chevyn 350 ilman termaria keittää, termari paikallaan ei ongelmia. Joku "asiantuntija" kerto että ilman termaria kiertää neste liian nopeaa eikä kerkee jäähtymään syylärissä. Että ei liian hyvä vesipumppukaan oo paras mahdollinen. Ei vaan mene minun ymmärrykseen että mitenkä se liian nopeasti kiertävä neste sitten kerkee lämmitä siellä moottorissa:eek:

Se neste lämpenee nopeammin kuin jäähtyy.

Ittelläni ajatus siirtää takasiuvuikkunalle jäähytin. onko jollain kokemusta mersun konen
vesipumpun riittävyydestä kyseiseen asiaan?
sitten oisko jossain hyvä paja joka tekee mittatilaus jäähyttimiä?

Raision purocentteris purokadulla on ainakin joku jäähdytinfirma ja orikedonkadulla on toinen.

T. Toinen suzukoiva jäkärläläinen tois pualt rataa.

No varmasti kiertää neste, vielä kun otat termarin pois niin lohkossa kiertää tosi hyvin. (jäähtymisestä ei sitten ole takeita.)

Mun fysiikan ymmärryksellä en ole koskaan uskonut että veden kierrättäminen liian nopeasti voisi olla ongelma. Ellei sitten puhuta vain teoriasta ja kierrätetä vettä kanavissa vaikka äänen nopeudella jolloin kitka tuottaa turhaa lämpöä.

Väitän että mainitsemassasi tapauksessa sähköpumppu on vain hidastanut veden kierrättämistä joka on aiheuttanut ongelmat. Sähköpumppu toimii suunnilleen vakiokierroksilla kun alkuperäinen muuttaa nopeutta ~lineaarisesti kierrosten mukaan. Saa väittää vastaan ja kumota tämän kunhan perustelee.

alkuperäiset pumput monesti kavitoivat korkeilla kierroksilla jolloin tarvitaan sähköpumppua jotta kierto olisi tasainen,termarit monesti myös ohjaavat veden kulkua,joten termarin poisto voi siitä syystä johtaa lämpöongelmiin.

entisessä autossani oli sb350-th350+jeepin jakol. ja syyläri takana(korina fiat 133)etupää oli muutettu peltiflipiksi>lämmöt tapissa .muutos1:lämmityslaitteen vesikiertoon pienikenno+puhalin ja termariin ylim reiät.(auttoi 5-10c)muutos2:vesipumpun päähän corollan muoviropelli(lämmöt putos n.5-10 c)muutos3:ilman ohjain syylärille,jotta flektit saa paremmin uuttailmaa ja ilma poistuu jäähdyttäjästä(vaikutus n10astetta),lopuksi porasin konepeltiin n5cm reikiä ilmansuod. ympärille ja vaikutus oli tod.suuri senjälk lämmöt pysyi kurissa eikä pitkillä siirtymilläkään lämmöt nousseet yli+95c.

kavitaatio vesipumpussa? eiköhän valmistajat kuitenkin kurista painepuolen virtaaman jo suunnitteluvaiheessa riskirajan alapuolelle.

Asiaa. Nyt tulee kummallisessa järjestyksessä tietoiskua ketjun alkupäähän ja keskelle. Kahden samassa suljetussa piirissä olevien pumppujen tehoero(nostokorkeus ,tuotto yms.) vaikuttaa pumppujen sijoitteluun linjastossa. Usein tarvitaan myös ohitus putki jotta paine-ero ja kavitointi saadaan kuriin. Mitä enempi nestettä kierrätetään niin sitä tehokkaammin jäähdytin tai lämmitin toimii. Jos meno ja paluu putken lämpötilaero on pieni mutta kone kuumenee, syy on kennon riittämätön koko tai nesteen kiertonopeuden hitaus. Ei koskaan liian suuri nopeus. Kennon läpikulkeva ilma ja sen lämpötila vaikuttaa myös. Järjestelmän tilavuuden kasvaessa paisaria suurennetaan ja nostokorkeuden lisäys vaatii lisää painetta järjestelmään. Paisarin sijoitus linjastossa on myös ajateltava uudelleen. Siirtoputkien koko on oltava suurempi kuin alkuperäisessä järjestelmässä. Linjastoon ei saa jättää ilmapusseja. Ilman termaria kone ei ole sopivan lämpöinen kaikissa tilanteissa. Joka tapauksessa,sen saa toimimaan aivan hyvin vaikka auton alla.

Tästä sain ahaaelämyksen, paljonko imuilman lämpötila mahtaa vaikuttaa koneen käyntilämpöön? Siis toki tiedän mitä n. 70 asteinen imuilma tekee teholle, mutta mitä se tekee käyntilämmölle? Onko muilla raittiin ilman saatavuuden ja käyntilämmön suhteen kokemuksia?

Ei ne välijäähdyttimet huvin vuoksi ole turbokoneissa... Jäähdytettynä mahtuu paljon enempi happea samaan tilavuuteen. Tämä lähinnä lisää vain hevosvoimia.

Ja käyntilämpö puolestaan riippuu termarista ja sen jälkeen jäähdyttimesta. Jollei jäähdyttimessä riitä tehot siirtämään lämpöä virtaavaan ilmaan tai sitä virtaavaa ilmaa ei riitä, niin sillon keittää.

Normaalit fysiikanlait auttaa, mutta paljon huomaa palstalla, ettei niihin ole perehdytty. Siksi suosittelenkin vääntämään rautalangasta, kun huomaa hallitsevansa asian, ja innostuneisuutta riittää...

Loistavaa, tästähän on muodostunut mielenkiintoinen keskustelu, josta on varmasti apua jollekkin.

Miten paisuntasäiliön sijoitus vaikuttaa toimivuuteen?

Pojat pani leikiksi.

Vaikka minulta jäikin tuo autopuolen amis väliin niin ihan yleisten fysiikanlakien mukaan mielestäni imuilman lämpötila alkaa jossain kohtaa vaikuttaa myös moottorin lämpötilaan jos jäähdytys on tehtaan jäljiltä jäänyt hiukan alamittaiseksi (ammattilaisten toimesta) kuten esin Jeep Cherokeessa on laita.

Niin että jos jollakulla on jotain muuta kommentoitavaa kun turboissa käytetty välijäähdytin tai paisarin paikka...

Putkimies tietää sen. Tai googleen nestekiertoiset lämmitys ja lauhdutus järjestelmät.

Joo, eli hieman isompi ja ylös. Niillä eväillä pärjää.

Veden laajeneminen 0-100 astetta on luokkaa 4% (ulkomuistista) ja tilavuuden muutos alkuperäiseen on letkujen tilavuus pidentyneeltä osin (veikkaus n. 7 l ) ja mahdollinen jäähdyttäjän tilavuuden kasvu. Jos jäähdyttäjän kennoa pidennetään jää itse vesitilavuuden kasvu melko maltilliseksi, paiskataan tolle nyt vaikka pari litraa. Kymmenelle litralle 4% on 0,4 litraa (alkuperäisen lisäksi) , joten ei sinne mitään kylpyammetta auton katolle tarvitse rakentaa.. En osaa sanoa paljonko glykoli vaikuttaa asiaan, mutta tuskin merkittävästi, vaikuttaa kylläkin lämmön luovutukseen, mutta oletetaan nyt että samaa lientä käytetään molemmissa vaihtoehdoissa, niin voidaan sulkea sen vaikutus tarkastelusta pois.

Ylimpään kohtaan siksi, että autoissa tupataan käyttämään avointa paisaria, kalvopaisunta-astian voisi laittaa mihin vaan, mutta ei oikein käytännöllinen autossa, kai.

Jäähdytyksen (lämmön siirtymisen) tehoon tässä tapauksessa (siis kun vertaillaan tilannetta alkuperäisen ja takana olevan välillä), vaikuttaa massavirta ja moottorilta lähtevän ja moottoriin tulevan nesteen lämpötila ero, jälkimmäiseen vaikuttaa taasen mm. jäähdyttävän ilman ja nesteen välinen lämpötila ero,sekä ilman massavirta (eli käytännössa paljonko ja miten ilmaa saadaan jäähdyttimeen, myös pidemmät letkut luovuttavat lämpöä, jos ilma pääsee jäähdyttämään niitä).

Kun tuossa kaavassa on vain kertomerkkejä, niin massavirran kasvattaminen lisää lämmön luovutusta, samoin lämpötilaeron kasvattaminen (eli suuremmalla virtauksella jäähdytin on kauttaaltaan lämpimämpi ja jäähdytys teho suurempi, vaikka moottoriin palaava vesi saattaa olla jopa lämpimämpää, kuin pienemmällä virtauksella. Verrataan tätä vaikka patteriverkostoon. Kun lämpöä ei saada luovutettua tarpeeksi asuntoon, voidaan suurentaa virtausta (pumppua suuremmalle) tai lämpötila-eroa (käyrää ylös).

Toisaalta tuli mieleen, että merkittävä osa jäähtymisestä tapahtuu ihan jossain muualla kuin jäähdyttimessä. Koneen läpi kiertävän ilman lämpötila-eroa sivuttiinkin jo, mutta lämpöä haihtuu myös lohkosta ja öljypohjasta. Lälkimmäisen osalta tilanne ei varmaankaan muutu, mutta lohkoon saadaan nyt jonkin verran viileämpää ilmaa, joka ei ole lämmennyt jäähdyttimessä.

Yleisesti ottaen kannattaisi kinnittää enemmän myös huomiota ilman poistumiseen konehuoneesta. Sitä parantamalla saadaan usein ilmankiertoa konehuoneessa parannettua helposti. En kyllä tiedä vaikuttaako merkittävästi offivehkeessä, jos keskinopeus on jotain 20 km/h luokkaa...

Kunhan nyt pähkäilin aikani kuluksi, kun aihe kiinnostaa itseäkin. Korjata kannattaa, jos jossain ajatuksessa on virhe sattunut, mielellään perusteluiden kera.

Eiköhän tämä asia ole nyt valmis.

En nyt ole ihan varma puhuuko Kari tässä omasta moottorista vai auton.. On tainnut nykyinen ilmanala vaikuttaa vanhemman herrasmiehen hapenottokykyyn siinä määrin, että apu olisi tarpeen. Suosittelen nauttimaan paikallista keppanaa sisäisesti lisääämään pumpun kierrosnopeutta, mutta en kuitenkaan suosittele ruiskuttamaan sitä imuilman sekaan vesiruiskun tapaan voi aiheuttaa pahaa yskimistä. Muutenkin suosittelen välttämään liikkumista kuumassa päiväsaikaan ja keskittymään öiseen seura-elämään. Paikalliset vastakkaisen sukupuolen edustajat tulisi kiertää turvallisen välimatkan päästä, voi aiheuttaa yllättävää kavitointia pumpussa. Sikäläisissä ambulansseissa ei välttämättä ole starttikaapeleita, joilla antaa pumpulle herätevirtaa. Toivon, että KO henkilö tämän luettuaan inhaloi ylimääräisiä palkokasveja, voi jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi mekaaninen ilmanpaineen kasvattaminen, jotta jaksaa ylipäätään liikkua..

Meni nyt vähän OT.

Mulla on pösössä chevyn 305 kone ja jäähdytin takakontissa hyvin on pelannut. Vettä kierrättää chevyn oma vesipumppu keskikokoisella siivapyörällä. Tuo ilmaaminen vaan on hankalampi juttu: ylävesiletku irti ja kone täyteen, letku kiinni ja liruttaa syyläristä loppu. Kone käymään ja kaadella lisää sitä mukaa ku pinta laskee. Nesteen pinnalta kun loppuu vaahto on järjestelmä täynnä. Näin olen sen suorittanut usean kerran eikä ole enää ollu ongelmia. Alkuun täytin suoraan jäähdyttimestä, aina oli lämpeämisongelmia.

Tamapa ei olekkaan uskon asia vaan karu totuus;)

Ei tuo kyllä istu munkaan järkeen, olisko tuolle jotain perusteluja?

Totuuksiakin on niin monenlaisia..